Juridinen sukupuoli on kiinnostava ja myös vähän hämäräkin käsite. Suomen laissa ei erikseen määritellä juridista sukupuolta, vaan siihen viitataan pelkällä sanalla sukupuoli ja eri sukupuolten edustajista käytetään sanoja mies ja nainen.
Laki väestötietojärjestelmästä ja Digi- ja väestötietoviraston varmennepalveluista edellyttää, että henkilöllä on määritelty sukupuoli henkilötunnusta varten. Henkilötietodokumenteissa näkyvät sekä tämä sukupuoli että sukupuolitettu henkilötunnus. Henkilötunnus luotiin 1960-luvulla ajatuksena, että ihmisellä on kaksi tunnisteiksi sopivaa muuttumatonta tunnistetta, syntymäaika ja sukupuoli.
Juuri syntyneen kansalaisen sukupuoli merkitään väestötietojärjestelmään sillä perusteella, mitä kätilö näkee lapsen jalkovälissä. Jos se näky on epäselvä, merkintä mieheksi tai naiseksi tehdään kromosomi- ja/tai sisäisten elinten tutkimusten perusteella.
Olettama tässä on, että jalkovälin tila kertoo sen, mikä uuden kansalaisen sukupuoli-identiteetti ja hänen haluamansa sosiaalinen sukupuoli ovat, ja sillä perusteella hänelle tarjotaan sovelias juridinen sukupuoli. Ajatellaan myös, että hänen kehonsa tulisi soveltumaan tuohon positioon parhaiten. Samalla juridinen sukupuoli antaa kansalaiselle lain suomat oikeudet ja velvollisuudet, jotka liittyvät sen mukaisen sosiaalisen sukupuolen elämään.
Tämä ennuste täsmää eri tutkimuksien perusteella 95-99-prosenttisesti. Jos jalkoväli poikkeaa tavallisimmista kahdesta tyypistä, ennuste on tätä epävarmempi. Karmeaa todellisuutta tässä on se, että vanhempien ja lääkärin suostumuksella se jalkoväli saatetaan edelleen muokata heti joko miehen tai naisen vastaavaa muistuttavaksi. Lapsen kantaa ei luonnollisestikaan ole tällöin kysytty, ja se voi olla eri kuin vanhempien. Monet intersukupuoliset vertaavat tätä heidän kehoonsa puuttumista kokemuksena raiskaukseen.
Jos ennuste menee pieleen, järjestelmä mahdollistaa sukupuolen juridisen vahvistamisen eli statuksen muuttamisen toiseksi valittavista vaihtoehdoista. Tällöin myös sukupuolen mukainen henkilötunnus vaihtuu. Yhteiskunta tarjoaa tietyin ehdoin kehon lääketieteellistä muokkausta sosiaalista sukupuolta tukemaan muutoksen yhteydessä.
Suomeen muualta tulevien sukupuoli merkitään väestötietojärjestelmään alkuperäisen statuksen perusteella joko naiseksi tai mieheksi. Ulkomailla neutraaliksi merkitty sukupuoli rekisteröidään Suomessa aina naiseksi.
Juridinen sukupuoli muissa kulttuureissa
Juridisen sukupuolen sitominen kehonpiirteisiin ei ole länsimainen erikoisuus. 200-500-luvuilla jaa. kirjoitetussa juutalaisen lain kokoomateoksessa Talmudissa on kotoisen systeemin kaltaisesti kuvattu keholliset kriteerit. Siinä on kuitenkin kahden sijasta kahdeksan eri kategoriaa, ja kullekin niistä on myös määritetty tarkat oikeudet, rajoitteet ja velvoitteet. Keskeinen tausta on perheen ja suvun omaisuudessa ja määräysvallassa. Näin keskeiset kategoriat vastaavat oman lainsäädäntömme miestä ja naista, joista miehellä oli merkittävästi enemmän oikeuksia.
Kaikilla muilla kuin miehillä ja naisilla oikeudet avioliittoon olivat rajoitettuja, mutta toisaalta heillä saattoi olla joitakin velvoitteita vähemmän. Näistä muista neljä kategoriaa vastaa nykyajattelussa erilaisia intersukupuolisia tiloja ja kaksi kehon muokkauksen tuloksena syntyneitä tiloja. Viime mainitusta ryhmästä tunnetuin tuolloisista ilmiöistä oli eunukki, ja nykymielessä kehonsa korjanneet transihmiset voitaisiin asettaa tähän ryhmään. Osa näistä statuksista todettiin vasta kehon kehityttyä tiettyyn ikävaiheeseen, ja kehon muokkaus luonnollisesti muutti statuksen tapahtuneen jälkeen.
Avioliitto- perhe- ja lisääntymisoikeuksiin on kytköksissä myös Albanialaiseen kulttuuriin liittyvä burrnesha-ilmiö. Siinä naiseksi oletetut ihmiset luopuvat oikeudestaan lisääntyä ja avioitua, ja vapautuvat vastavuoroisesti naisen rooliin liittyvistä tiukoista rajoitteista. Tähän statukseen hakeutui varmaankin erilaisista taustoista tulevia naisoletettuja, joita nykyajattelussa pidettäisiin transmiehinä, lesboina tai vain emansipoituneina, naisen rooliin kyllästyneinä.
Maailmassa on paljon yhteisöjä, joissa sukupuolistatus liittyy jalkovälin sijasta enemmän sukupuolikokemukseen. Niitä löytyy mm. Kauko-Idästä, Tyynenmeren saarilta ja laajasti Uuden mantereen kulttuureista. Hyvin tyypillistä niille on, että kun lapsen erityisyys havaitaan, häntä ruvetaan kasvattamaan sen mukaiseen rooliin. Rooliin saattaa liittyä suuren perheen lapsikatraasta huolehtimista tai uskonnollisten seremonioiden ylläpitäminen.
Juridisen sukupuolen merkityksen joutsenlaulu?
Tarkasteltaessa kotoisen juridisen sukupuolen taustaa sieltä löytyy paljon samaa kuin juutalaisessa vastineessaan – pois lukien ne kuusi muuta kategoriaa miehen ja naisen lisäksi. Lainsäädäntömme alkuhämärissä naisen oikeudet olivat rajoitettuja, kun päätäntävalta lähes kaikesta siirtyi suoraan isältä aviomiehelle. Naiset saivat äänioikeuden vuonna 1906 ja oikeuden omaan omaisuuteen ja vapauden miehen holhouksesta vasta vuonna 1930. Oikeus omaan kehoon toteutui vasta 1994, jolloin raiskaus parisuhteessa kriminalisoitiin.
Palkoista poistettiin erilliset miesten ja naisten palkkaluokat 1962, mutta mies- ja naisenemmistöisten alojen palkkaerot, joista oli erikseen sovittu esimerkiksi vuonna 1945, eivät ole hävinneet tähän päivään mennessä.
Naisilta oli kielletty tanssiravintolassa käynti ilman herraseuraa 1970-luvulle saakka. Tämä ei kuitenkaan perustunut lakiin, vaan ravintoloiden omiin käytänteisiin.
Lainsäädännön tunnetuin edelleen voimassa oleva sukupuolittava kohta on luonnollisesti miesten asevelvollisuus. Sen järkevyydestä on ollut paljon keskustelua.
Suhteellisen tuoreessakin lainsäädännössä on ollut huonosti perusteltuja sukupuolittavia kohtia. Vielä kaksi vuotta sitten voimassa olleen translain esitöissä perusteltiin hedelmättömyysvaatimusta sillä, että ei ollut sopivaa, että mies synnyttää tai nainen hedelmöittää. Avioliittolaki salli muun avioliiton kuin miehen ja naisen välillä vasta vuoden 2017 uudistuksessa. Niin kauan, kun avioliitto kahden samaa sukupuolta olevan kanssa ei ollut mahdollinen, sukupuolen juridiseen vahvistamiseen tarvittiin puolison lupa. Vuonna 2019 uudistettu nimilaki rajoittaa edelleen etunimien antamisen ilman erityisperusteluja vain oman sukupuolen mukaan sukupuolitettujen ja vapaasti valittaviin sukupuolineutraaleihin nimiin.
Toisaalta lainsäädännössä on positiivisia signaaleja. Uudistettu translaki helpottaa juridisen sukupuolen vahvistamista merkittävästi vuonna 2023, vaikka siihen jäi joitakin ongelmallisia kohtia. Vanhemmuuteen liittyvä lainsäädäntö muokattiin ottamaan huomioon vanhempien sukupuolen moninaisuus tässä yhteydessä. Syrjintää ehkäisemään tarkoitettu tasa-arvolaki on sukupuolineutraalissa muodossa. Sukupuolierityisten tilojen käyttöoikeutta ei ole sidottu juridiseen sukupuoleen (ks. s. 80-81).
Remonttiin vai roskiin?
Suomen lainsäädäntö ohittaa kuitenkin tyystin muut kuin miehet ja naiset – ainoana poikkeuksena tasa-arvolain syrjintäperusteet, joissa mainitaan sukupuoli-identiteetti, sukupuolen ilmaisu ja sukupuolipiirteet. Ongelma on itse asiassa kaksinkertainen sukupuolitetun henkilötunnuksen takia. Henkilötunnuksen uudistamistarvetta korostavat myös tietosuojaseikat ja tunnusten rajallinen määrä, ja sitä vastustetaan puhtaiden poliittisten motiivien lisäksi kustannussyistä. Tällä hetkellä tähdätään uusien tunnusten käyttöönottoon vuonna 2027. Tuolloinkin on tarkoitus antaa uusia tunnuksia vain uusille kansalaisille. Tätä on perusteltu sillä, että jos niitä käytettäisiin vanhan tunnuksen korvaamiseen, se paljastaisi henkilön taustan, ja olisi siksi tietoturvaongelma. Peruste on päätön, koska tällainen henkilöhän nimenomaan haluaa ilmaista tunnuksellaan sen, että ei halua samaistua mieheksi tai naiseksi.
Suomessa ei ole edes aloitettu poliittista keskustelua varsinaisen sukupuolistatuksen laajentamisesta miehen ja naisen lisäksi. Saksassa tällainen on luotu jo vuosia sitten rajattuun käyttöön: Kolmas sukupuoli oli tarkoitettu interlapsille, joiden sukupuoli ei ole selvä kehonpiirteiden tai kromosomien perusteella. Ajatus oli, että status muutettaisiin myöhemmin joko mieheksi tai naiseksi. Kokemus ilmeisesti kertoi, että kaikille tällaista valaistumista ei koskaan tapahtunut. Tästä ja muiden maiden, kuten Maltan esimerkin mukaisesti sukupuolistatuksista tuli lopulta viime vuonna itsemääräämiseen perustuva, ja mukaan otettiin vielä neljäs kategoria. Näin siellä ovat valittavina vaihtoehdot
Pohtia voi myös sitä, onko juridinen sukupuoli ylipäätään tarpeen. Lainsäädännössä sukupuolittaminen vähenee vähenemistään. Tasa-arvolaissa on edelleen relevantit käsitteet mies ja nainen, mutta pitääkö niiden perustua juridisiin sukupuoliin - yhdenvertaisuuslainkin vaikutusalueella syrjintä on määritelty onnistuneesti ilman juridisia kategorioita?
Ihmisen sukupuoli on syytä ottaa huomioon joissakin muissakin asioissa. Lääketieteellisten interventioiden kohdalla voi olla hyvä tietää potilaan biologinen tausta. Tämä tieto voidaan tallentaa järjestelmiin ilman, että se sotkeutuu hänen juridiseen ja sosiaaliseen sukupuoleensa.
Comentários