top of page
Search
Writer's pictureAnukatariina Saloheimo

Mies, nainen, moninainen, en halua sanoa – Saksassa iso edistysaskel transoikeuksiin

Updated: Oct 21






Saksan parlamentti hyväksyi 12. huhtikuuta 2024 merkittävän lain, joka sallii transsukupuolisten ja ei-binaaristen henkilöiden muokata oikeudellisia asiakirjojaan sukupuoli-identiteetin mukaiseksi hallinnollisen menettelyn avulla, joka perustuu itsemäärittelyyn. Laki tulee voimaan marraskuun 1. päivä 2024.

 

Uusi laki korvaa Saksan vanhentuneen vuoden 1980 Transsexuellengesetz-lain, joka vaatii transihmisiä toimittamaan paikalliselle tuomioistuimelle kaksi "asiantuntijaraporttia", jotka todistavat "suurella todennäköisyydellä", että hakija ei halua palata aiempaan lailliseen sukupuoleensa. . Saksan perustuslakituomioistuin on aiemmin kumonnut muut laissa alun perin olleet ankarat ehdot, mukaan lukien sukupuolen vahvistamisen lääketieteelliset vaatimukset.


Liittovaltion perheasioiden, eläkeläisten, naisten ja nuorten ministeriön vuonna 2017 julkaiseman raportin mukaan vanhan lain mukaisesti hakijat sanoivat, että tarvittavien "asiantuntijalausuntojen" saamiseksi heidän oli paljastettava merkityksettömiä yksityiskohtia lapsuudestaan ​​ja seksuaalisesta menneisyydestään. ja käydä jopa fyysisiä tutkimuksia varten. Raportin mukaan oikeudellinen menettely voi kestää 20 kuukautta ja maksaa keskimäärin 1 868 euroa.

 

Uuden lain mukaan trans- ja ei-binääriset ihmiset voivat muuttaa maistraatissa juridisen sukupuolimerkintänsä ja etunimensä yksinkertaisella ilmoituksella. Asiantuntijoiden lausuntoja tai lääketieteellisiä todistuksia ei vaadita. Hakija voi valita sukupuolimerkinnöistä mies, nainen tai ”monimuotoinen” – tai jättää sukupuolen kokonaan ilmoittamatta.

 

Saksan päätös noudattaa Euroopan unionin HLBTIQ-tasa-arvostrategiaa (2020-2025), jossa painotetaan "saavutettavaa laillista sukupuolen tunnustamista itsemääräämisoikeuden perusteella ja ilman ikärajoituksia" ihmisoikeusstandardina jäsenmaissa.  Suomen lainsäädännössä on tehty Saksan lakiin verrattuna vaatimattomampia ja noita kriteerejä täyttämättömiä askelia, vaikka samankaltaisuuttakin on.

 

Suomessa edellytetään selvitystä, josta ilmenee pysyvä sukupuoli-identiteetti – Saksassa ei vastaavaa vaadita. Saksan harkinta-aika on kolme kuukautta Suomen yhden kuukauden sijasta. Molemmissa maissa merkinnän voi muuttaa kerran vuodessa.

 

Merkittävimmät erot liittyvät ikään ja muiden kuin naisten ja miesten oikeuksiin. Suomen lakiin tuli poliittisena kompromissina alaikärajaksi 18 vuotta, kun taas Saksassa ikäraja on 14 vuotta. Alaikäiselle on asetettu ehdoksi käynti sukupuoli-identiteettiin liittyvässä juridisessa neuvonnassa, jossa nuori saa keskeiset tiedot päätöksen vaikutuksista. Sen lisäksi tarvitaan vanhempien lupa. Jos jompikumpi vanhemmista on muutosta vastaan, asia voidaan käsitellä perheoikeudessa, jossa asia ratkaistaan lapsen edun mukaisesti. Vanhemmat eivät voi tehdä muutoksia ilman lapsen läsnäoloa.


Toinen merkittävä ero on juridisten sukupuolten valikossa. Saksassa on jo vuosia ollut kolmas juridinen sukupuolivaihtoehto, jota käytettiin alun perin intersukupuolisten lasten merkintänä ennen kuin he itse ilmaisivat kokemansa sukupuolen. Nyt ”moninainen” on kaikkien sitä tarvitsevien käytettävissä, eikä sukupuolta tarvitse merkitä lainkaan.


Suomessa ollaan tässä todella pahasti jäljessä – meillä keskustelua niiden sukupuolesta, jotka eivät ole miehiä eivätkä naisia ole käytännössä edes aloitettu poliittisella tasolla, eikä siihen liittyvää valmistelua ole käynnistetty missään ministeriössä virkamiestasollakaan. Asiaa lähelle osuva sukupuolineutraali henkilötunnus on toki valmisteilla. Sen toimeenpano on viivästynyt vuoteen 2027, ja silloinkin sitä on tarkoitus tarjota vain siitä lähtien syntyville kansalaisille.


Saksan lakiin on myös liitetty suojaa sukupuolivähemmistöihin kohdistuvaan syrjintään. Esimerkiksi ns. deadnamen eli transhenkilön lapsuudessa saaman, mutta myöhemmin hylkäämän etunimen tahallinen käyttö on erikseen mainittu ja sanktioitu. Suomen lainsäädännössä tällaiset asiat käsitellään tasa-arvolaissa sukupuoli-identiteetin perusteella tapahtuvana häirintänä, mutta näin tarkkaa teonkuvausta sieltä ei löydy.


Tämä kaikki ei tarkoita, että sukupuolivähemmistöihin kuuluvien elämä olisi jotenkin auvoista Saksassa - päin vastoin, erilaiset vihateot sateenkaari-ihmisiä kohtaan ovat lisääntyneet siellä huolestuttavasti konservatiivisten ääriliikkeiden saatua aiempaa enemmän kannatusta.

51 views0 comments

Comentários


bottom of page