Pohjoismaiden ministerineuvoston alaisuudessa toimiva tasa-arvotiedon keskus NIKK (Nordisk information för kunskap om kön) järjesti Tukholmassa 23.10.2024 konferenssin, jonka aiheena oli sukupuolivähemmistöihin kuuluvien tilanne työelämässä. Konferenssin nimi oli Improving Working Life for Trans People. Laatimani kysely oli yhtenä lähteenä Pohjoismaiden tilannetta kartoitettaessa, ja osallistuin viime syksynä tästä laaditun teoksen Trans People’s Working Life Conditions in the Nordic Region koontiin liittyvään seminaariin Reykjavikissa. Näistä syistä sain kutsun kyseiseen konferenssiin.
Paljon omaa ajattelua vahvistavaa
Mainitun pohjoismaisen katsauksen laatija, NIKK:n tutkija Susanna Young Håkansson esitteli teoksen keskeisiä löydöksiä. Edellä mainituista syistä pääosa niistä olikin minulle ennalta tuttuja. Eräitä maiden erityispiirteitä lukuun ottamatta keskeiset asiat ovat varsin samanlaisia eri Pohjoismaissa.
Transihmisten työttömyys lähes kaksinkertaista muuhun väestöön verrattuna, ja he työskentelevät muita yleisemmin alhaisen tulotason ja prekaareissa työpaikoissa. Fyysiset ja mielenterveyden ongelmat hankaloittavat usein sijoittumista työmarkkinoille ja elämää muutenkin. Iän näkökulmasta transnuorilla on usein erityisen huonot lähtökohdat hyvälle startille työelämään. Syrjintä on yleistä, ja erityisesti sitä ilmenee rekrytoinnissa. Toisaalta kaikki eivät koe syrjintää, vaan päinvastoin heidän identiteettiään tuetaan työyhteisössä.
Yhteispohjoismaisen Trans, labour market, wallet –projektin ruotsalaiset vastuuhenkilöt Lukas Romson ja Christina Ahlzén kertoivat projektiin liittyvän, ruotsalaisten ja suomalaisten transihmisten elinoloja kartoittavan, vielä julkaisemattoman tutkimuksen alustavista tuloksista. Tulosten mukaan transihmisten tulot Suomessa ovat selkeästi heikommat kuin Ruotsissa. Mieheksi syntymässä määritellyt transihmiset pärjäsivät paremmin taloudellisesti naiseksi määriteltyihin verrattuna, ja heillä on muita paremmat uraodotukset. Toisaalta he joutuvat muita enemmän syrjinnän kohteeksi.
Muistakin tutkimuksista tutusti miesenemmistöisiä aloja tunnutaan välttelevän. Alan valintaan vaikuttaa enemmän se, miten ihmiset olettavat heidät sukupuolitettavan, ei niinkään oma sukupuoli-identiteetti. Työkykyä tarkasteltaessa vammaisuus alentaa sitä voimakkaasti, mahdollisesti risteävästi identiteetin aiheuttamien haasteiden kanssa. Kiusaaminen ja syrjiminen työyhteisössä alensivat myös odotetusti työkykyä. Positiivisesti vaikuttavat työkykyyn juridisen sukupuolen vahvistamisen ja kehon fyysisen korjauksen mahdollisuus, mahdollisuus, kokemus siitä, että voi elää omana itsenään identiteettinsä mukaisesti, tuki muilta transihmisiltä, tuki esimieheltä ja identiteetin avoimuus kotona.
Oslon yliopiston Työelämätutkimusinstituutin vanhempi tutkija Camilla Stub Lundberg kertoi tutkimuksen Jeg vil ikke ha oppmerksomhet, men jeg vil ikke være usynlig tuloksista. Tutkimuksen pohjana oli kysely johdolle, HR:lle, AY-toimijoille ja transtyöntekijöille. Tuloksissa korostui kaapista ulostulon kahtalaiset seuraukset: Se voi toisaalta lisätä kokemusta tuesta ja toisaalta lisätä häirintää ja syrjintää. Tämä kahtiajako on tuttu omassa toiminnassani kun julkisuuden merkitystä on arvioitu kansalaisjärjestöjen toiminnassa.
Tulokset valottivat ennen kaikkea työyhteisön muiden osapuolten näkökantoja. Monilla työnantajilla tuntuu olevan halua toimia inklusiivisesti, mutta heiltä puuttuu tietoa ja tietoa, kuinka toimia, ja he pelkäävät virheitä (kokevat olevansa niin paljosta vastuussa), joilla saattaa loukata tahattomasti. Pelko voi johtaa vaikenemiseen, joka voi edelleen johtaa syrjinnän ja häirinnän ohittamiseen. Työnantajat saattavat miettiä, olisiko helpompi olla ottamatta asiaa esiin työyhteisössä häirinnän estämiseksi – jopa silloinkin, kun transalainen haluaa puhua itsestään sosiaalisessa mediassa!
Mainittujen esitysten lisäksi konferenssissa oli muita raportteja tuoreista tutkimuksista ja asiantuntijapaneeleita. Lähes kaikissa eri puheenvuoroissa toistuivat tietyt, omissa aktiviteeteissanikin usein näyttäytyvät teemat:
· Työpaikkakulttuurin merkitys on keskeinen inklusiivisuuden onnistumisen kannalta. Siihen vaikuttavat johdon tahto ja taito ja ay-puoleen ulottuva verkosto. Näitä elementtejä puuttuu monilta työpaikoilta.
· Transihmisiin liittyvissä tutkimuksissa on edelleen tiedonpuutteita, esimerkiksi intersektionaalisuudessa: Transihmiset eivät ole homogeeninen ryhmä, joistakin osaryhmistä, kuten maahanmuuttajataustaisista ja neurokirjolla olevista on vähän tietoa.
· Antigender ja muu poliittinen transvastaisuus näyttäytyvät kaikkialla pahenevana uhkana.
Viime mainitulla on merkittävä kytkös syrjintään siinä, että syrjinnän vastainen työ perustuu paljolti siihen, että sitä harrastavat henkilöt kykenevät pitämään ajatuksensa ominaan, ja toivon mukaan totuttuaan ympäristössään työskenteleviin vähemmistöihmisiin tarve syrjintään katoaa. Nyt lisääntynyt, osin suunnitelmallinen poliittinen retoriikka pyrkii legitimisoimaan viha-argumentit, joiden varassa syrjivä puhe ja teot jatkuvat ja jopa lisääntyvät.
Kova maailma ympärillämme
Transgender Europe TGEU:n edustaja Farah Abdi kertoi järjestön kyselyn tuloksista raportissa Trans Discrimination in Europe. A TGEU analysis of the FRA LGBTI Survey 2019, joka luo tarkemman silmäyksen Euroopan perusoikeusviraston FRA:n kyselyn tuloksiin nimenomaan sukupuolivähemmistöjen näkökulmasta. Se silmäys luo varsin huolestuttavan kuvan monien Euroopan maiden tilanteesta, jossa transihmisten oikeudet ja elinolot ovat heikentyneet viime vuosina. Näihin näkymiin kuuluvat mm. koulupudokkuus varhaisessa vaiheessa kiusaamisen takia, kotona koettu väkivalta ja asunnottomuus sen seurauksena sekä ajautuminen laittomille työmarkkinoille orjatyöhön.
Nämä samat riskit ovat toki olemassa Pohjoismaissakin, mutta vallitsevampia muualla Euroopassa sen ulkopuolella.
Kovaa faktaa transtutkimukseen
Yksi esitys poikkesi transtutkimuksen perinteisistä virroista. Linköpingin yliopiston taloustieteen professori Ali Ahmed kertoi haluavansa tutkimuksiensa tulokseksi kovaa faktaa. Yksi tässä suhteessa ongelmallinen alue on näyttöongelmat rekrytoinnissa tapahtuvassa syrjinnässä. Ne selättääkseen hän päätti käyttää menettelyä, jossa syrjintä ei jäisi epäselväksi vetämässään tutkimuksessa Hiring Discrimination Against Transgender People: Evidence from a Field Experiment.
Menetelmä oli sama, mitä Suomessa on käytetty maahanmuuttajien syrjinnän osoittamiseksi rekrytoinnissa. Tutkimusryhmä laati 2224 työhakemusta lähinnä suorittajatason työpaikkoihin, joista osasta saattoi päätellä hakijan kuuluvan sukupuolivähemmistöihin ja osassa tätä vaikutelmaa taas ei annettu samalla CV:llä. Lopputuloksena hakemuksia, joista transtausta ilmeni, pääsi jatkoon selvästi muita hakemuksia vähemmän – syrjintä sai näin kiistattomat todisteet.
Kiinnostava detalji tuloksissa oli syrjinnän erilainen luonne ammattialojen suhteen. Syrjintää tapahtui erityisesti sukupuolittuneilla aloilla, kun taas aloilla, jotka eivät ole varsinaisesti mies- eikä naisenemmistöisiä, sitä ei havaittu. Miesenemmistöisillä aloilla syrjintä kohdistui kaikkiin sukupuolivähemmistöihin, kun taas naisenemmistöisillä aloilla syrjintää kokivat sekä cis- että transmiehet. Viime mainittu tulos on yllättävä, ja voi liittyä Ruotsalaisen kulttuurin erityispiirteisiin – en uskoisi vastaavaa havaittavan Suomessa.
Työkaluja osallistavan työyhteisön rakentamiseen
Konferenssissa esiteltiin Ruotsissa laadittu opas työnantajille, HR:lle ja AY-väelle. Opas nimeltään God arbetsmiljö för hbtqi-personer on rakennettu laajan tieteellisen kirjallisuuskatsauksen perustalle, ja sitä on valmisteltu laajasti sidosryhmien tuella. Opasta esittelivät sen tekijät, ergonomian dosentti Andrea Eriksson Kuninkaallisesta teknologiainstituutista ja nuorten tutkimuksen tohtori Sara Andersson Tukholman yliopistosta. Oppaan oli tilannut Ruotsin työ- ja ympäristöasiantuntijavirasto.
Opas sisältää perustiedot sateenkaari-ihmisistä, ja se tarjoaa työkaluja syrjinnän ja syrjäytymisen torjuntaan ja osallistavan työpaikan luomiseen. Eri osioissa on niihin liittyviä, ymmärrystä syventäviä reflektioharjoituksia suunnattuna eri rooleihin työorganisaatiossa sekä vinkkejä ja toimintaa tukevia tarkistuslistoja. Tehtäviä voi soveltaa itsekseen tehtäviksi, ja osa myös ryhmätöinä. Jos viime mainittuja käytetään ympäristössä, jossa tietämys näistä asioista on vähäistä, ne voivat vaatia kokenutta vetäjää.
Yhteistyötä ja tulevaisuuden suunnitelmia
Konferenssi oli myös erinomainen paikka tavata henkilöitä, joille transihmisten vielä toteutumattomien oikeuksien edistäminen on merkittävä osa omaa virkatyötä tai vapaa-ajan aktiivisuutta. Pääsin puhumaan heidän kanssaan visioista tulevaisuuden kannalta laajoin kaarin ja sopimaan hyvinkin konkreettisia askelia sillä tiellä.
Comments