Transoikeudet Pohjoismaissa – uusi julkaisu vahvistaa murheellista kuvaa

Nordic Information on Gender (NIKK) on julkaissut raportin transoikeuksien toteutumisesta Pohjoismaissa Euroopan perusoikeusvirasto FRA:n viime vuonna julkaiseman sateenkaarioikeuskyselyn tulosten perusteella.

Keskeisimmät tulokset ovat hyvin samansuuntaiset omien vuosina 2016 ja 2020 tekemieni kyselyjen tulosten kanssa.

• Transihmisten työttömyys on muita sateenkaari-ihmisiä ja muuta väestöä korkeampaa.

  
  

• Suuri osa transihmisistä, jotka ilmoittavat jäävänsä työvoiman ulkopuolelle pitkäaikaisten terveysongelmien vuoksi.

  
  

• Nämä luvut ovat huomattavasti korkeammat transihmisten keskuudessa, jotka kuuluvat myös toiseen vähemmistöryhmään kuten vammaiset, maahanmuuttajataustaiset ja etniseen vähemmistöön kuuluvat.

  
  

• Monet ovat kokeneet vakavaa taloudellista haavoittuvuutta, kuten asunnottomuutta, mm. 10–22 prosenttia nuorista transihmisistä on kokenut kodittomuuden Suomessa.

  
  

• Transnaisista 22–33 % vastaajista ilmoitti tuntevansa itsensä syrjityksi työtä hakiessaan.

  
  

• Vain pieni osa ilmoittaa kokemastaan syrjinnästä. Yleisimmät syyt tähän olivat tunne, että tapauksesta ilmoittamisesta ei tule mitään, se ei ole ajan arvoista tai sitä ei oteta vakavasti.

  
  

• Suuri osa transvastaajista on kokenut yleisesti kielteisiä asenteita sateenkaari-ihmisiä kohtaan työpaikalla viimeisen viiden vuoden aikana. Erityisesti ei-binaariset transihmiset erottuvat joukosta.

  
  

• Ylivoimainen enemmistö transvastaajista on jollain tavalla piilottanut tai transidentiteettinsä työssä. Tämä oli hieman yleisempää ei-binaarisilla transihmisillä ja transmiehillä kuin transnaisilla.

Raportti ottaa kantaa syihin ja antaa suosituksia työpaikkakulttuurin parantamiseksi.

Poliittisten päättäjien tulisi kehittää toimenpiteitä, joilla pyritään lisäämään transihmisten oloja työelämässä. Tarvitaan kohdennettuja tukitoimenpiteitä työmarkkinoiden ulkopuolella oleville transihmisille sekä erityistoimenpiteitä nuorille transihmisille. Tarvitaan myös poliittisia toimenpiteitä olosuhteiden parantamiseksi asiaan liittyvillä aloilla, kuten asuminen ja terveydenhuolto.

Työmarkkinatoimijoilla, työnantajilla ja ammattiliitoilla on merkittävä vastuu transihmisten työolojen parantamisessa pohjoismaisilla työpaikoilla. Tämä koskee sekä rekrytointiprosesseja että työympäristöjä.

Työpaikkakulttuuri on keskeinen riski- ja terveystekijä transihmisille työympäristöissä. Tulokset osoittavat, että työmarkkinoiden toimijoilla, ei vähiten työnantajilla, on tärkeää työtä asenteiden ja työpaikkakulttuurin suhteen osallistavampien työpaikkojen luomiseksi.

Työpaikkakäytännöt on laadittava ennen kuin tiedetään, että työntekijä kuuluu sukupuolivähemmistöön. On tärkeää luoda positiivinen työilmapiiri avoimesti transihmisille - myös heille, jotka eivät ole sellaisia avoimesti. Transihmisiä on kaikkialla yhteiskunnassa, joten on aina oletettava, että transihminen saattaa kuulla käydyn keskustelun. Lisäksi työpaikoilla voi olla transihmisten vanhempia, sisaruksia, lapsia ja kumppaneita, joihin myös negatiivinen retoriikka vaikuttaa.

Syrjinnän vastaisten viranomaisten ja muiden tasa-arvoelinten tulisi analysoida tarkemmin syrjintätapausten alhaisia ​​ilmoituksia ja syitä siihen.

Tarvitaan lisää tietoa eri ryhmien tilanteista trans-sateenvarjon alla. FRA:n tutkimus tai aiemmat pohjoismaiset tutkimukset eivät mahdollista transihmisten kokemusten tarkempaa intersektionaalista analysointia. Tarvitaan laajempaa tietoa vammaisista transihmisistä, siirtolaistaustaisista ja etnisiin vähemmistöihin kuuluvista transihmisistä sekä muista erityisryhmistä ja niiden risteävyyksistä.