MAYDEI, MAYDEI! - Monimuotoisuus, yhdenvertaisuus ja osallisuus hyökkäyksen kohteena

24. kesäkuuta 2025 SAK:n, Akavan ja STTK:n järjestämässä ”DEI vai ei? Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden tilanne maailmalla ja Suomessa” keskusteltiin työelämän ongelmakohdista ja niiden ratkaisuista.  DEI-lyhenne tulee sanoista diversity (moninaisuus),  equity (yhdenvertaisuus) ja inclusion (osallisuus). Tilaisuus oli osa Helsinki Pride 2025:n ohjelmaa. Tilaisuus pidettiin HOBO-hotellin tapahtumatilassa, joka oli lähes viimeistä tuolia myöten täynnä.

Euroopan komission Suomen edustuston apulaispäällikkö ja viestintäpäällikkö Kati Laitinen

Tilaisuuden ensimmäisessä esityksessä Euroopan komission Suomen edustuston apulaispäällikkö ja viestintäpäällikkö Kati Laitinen kuvasi tilannetta EU-näkökulmasta. Hänen mukaansa yhdenvertaisuusasioissa ja asenteissa on tapahtunut edistystä viime vuosina samaan aikaan, kun syrjintä ja on lisääntynyt ja vastustus muuttunut entistä äänekkäämmäksi ja aggressiivisemmaksi.

Tasa-arvo, yhdenvertaisuus ja syrjimättömyys myös työelämässä ovat osa EU:n oikeusperustaa, mutta ne toteutuvat hyvin vaihtelevasti eri maissa. EU:lla on mahdollisuuksia sanktioida näitä periaatteita rikkovia maita. Esimerkkinä tästä Laitinen mainitsi Unkarin tiukan sateenkaarivastaisen lainsäädännön.

EU päivittää parhaillaan sateenkaaristrategiansa vuosille 2026-2030. Siinä pyritään mm. sateenkaarioikeuksien toteutumiseen kaikissa jäsenmaissa, puuttumaan viharikoksiin ja –puheeseen, hallitsemaan keinoälytekniikan haasteita kasvojentunnistuksessa, ja luomaan entistä parempia välineitä moniperustaisen syrjinnän havaitsemiseksi ja estämiseksi. Monipuolista ja osallistavaa työympäristöä tuetaan lainsäädännön lisäksi koulutuksella.

Tilaisuuteen liittyvässä paneelissa keskustelivat Konecranesin sähkölaitteiden testausosaston tiiminvetäjä ja Sähköliiton edustajiston varapuheenjohtaja Susanna Suikkanen CEO & Founding Partner, DEI Consultant Jasmin Assulin konsultointiyhtiö deideistä, Setan pääsihteeri Kerttu Tarjamo sekä väitöskirjatutkija ja Akavan johtava asiantuntija Miika Sahamies. Paneelin veti somevaikuttaja Joonas Pesonen.

Paneelin vetäjä Joonas Pesonen ja panelistit Susanna Suikkanen Kerttu Tarjamo, Jasmin Assulin ja Miika Sahamies.

Keskustelussa käytiin läpi sitä, mitä DEI oikeasti on. Jasmin Assulin kuvasi onnistunutta DEI-ohjelmaa sellaiseksi, joka aloitetaan organisaation omista lähtökohdista, jonka päälle rakennetaan yritystä hyödyttävä malli pitkän tähtäyksen strategisella kehittämisellä. Käytäntöjen kehittämiseen käytetään sitä varten rakennettuja erityisiä työkaluja.

Ohjelmien hyöty työntekijälle ilmenee siinä, että ihmisen perustarve saada olla oma itsensä toteutuu. Tällöin ei tarvitse miettiä, mitä osia itsestään jättää huoneesta sinne astuessaan, ja voi keskittyä työhönsä ilman vähemmistöstressiin liittyviä paineita. Miika Sahamiehen mukaan tuore Aalto-yliopiston tutkimus vahvisti DEI-ohjelmien olevan hyödyllisiä koko yritykselle.

Jasmin Assulin muistutti kuitenkin, että aina ohjelma ei onnistu. Tyypillisiä virheitä ovat julkisivun pinkkipesu ilman todellisia muutoksia käytänteissä ja organisaation erityispiirteisiin paneutumaton check the box –tekniikka. Tästä aiheesta olen kirjoittanut aiemmin blogissani. Assulin nosti esiin myös DEI-käsitteen epäselvyyden. Suomennettuna epäselvyyttä lisää se, että sanalle inclusion ei ole kaikki sen vivahteet avaavaa vastinetta.

Miika Sahamies totesi Akavan hallinnollisia dokumentteja koskevien tutkimuksiensa perusteella, että sateenkaari-ihmisten oikeudet ovat parantuneet pitkällä aikavälillä merkittävästi syrjivien lakien poistuttua ja yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolainsäädännön kehittymisen myötä. Työpaikkojen yhdenvertaisuuskehitys alkoi kuitenkin yskiä joitakin vuosia sitten.

Tätä negatiivista kehitystä ovat edistäneet poliittisen johdon muutokset niin meillä kuin Atlantin takanakin. Kerttu Tarjamo arvioi, että tilanne on alkanut junnata kaiken kaikkiaan sateenkaari-ihmisten oikeuksien suhteen. Eniten äänessä vaikuttavat olevan ne, jotka niitä vastustavat, ja vihapuheesta sateenkaari-ihmisiä vastaan on tullut aiempaa oikeutetumpaa. Tähän asti itsestään selvän paranemiskehityksen sijasta yhdenvertaisuuslainsäädäntöä on jopa alettu heikentämään, eikä uusia yhdenvertaisuutta tukevia aloitteita ole luvassa tämän hallituksen aikana.

Tässä yhteydessä aiemmin positiiviseksi miellettyä yhdenvertaisuus- ja monimuotoisuuskoulutusta on alettu leimata arveluttavaksi ja ideologiseksi puuhasteluksi. Erityisen selvästi tämä näkyi Suomessa viimekesäisessä Ylen DEI-koulutuksesta nostetussa kohussa. USA:ssa Trumpin hallinto pyrki leimaamaan kaikki viranomaisten vaikeudet DEI-rekrytointien aiheuttamiksi. Leimaamisen suhteen Miika Sahamies muistutti, että Suomessa on käytetty pelotteluun paljon amerikkalaisia esimerkkejä, jotka eivät vastaa meidän lainsäädäntöämme ja käytänteitämme.

Yhdenvertaisuuden ja monimuotoisuuden kehittämisen heikentymisellä ei voi olla olematta vaikutuksia työpaikoilla. Kerttu Tarjamo nosti esimerkeiksi syrjinnän käsittelyn, jossa uhrilla ei ole useinkaan voimavaroja lähteä ajamaan asiaansa sen lisäksi, että hänen on vaikea uskoa sen ylipäätään kannattavan – vaarana on myös potkujen saaminen hankalana työntekijänä. Edes luottamusmiehiin ei usein luoteta, koska heillä ei ole aina valmiuksia tällaisten tilanteiden käsittelyyn.

Susanna Suikkanen toi paneeliin kiinnostavalla tavalla oman kokemuksensa työpaikalla. Hän katsoi vuonna 2023 voimaan tulleen uuden translain parantaneen transihmisten asemaa, ja antaneen myös hänelle voimaa tulla ulos kaapista naisena miesvaltaisella alalla. Miesvaltaisillakin työpaikoilla ajattelu on hänen mukaansa alkanut muuttua ”vanhan kaartin” poistuttua. Tieto ja tottumus uusiin asioihin ovat olleet avain oman aseman oikeutuksessa. Toivottu lopputulos hänelle oli, että kukaan ei kiinnitä huomiota eikä ihmettele. Samalla olemassaolo omana itsenään on lopulta poliittista – maailmaa on muuttunut inklusiivisemmaksi hänen sosiaalisessa ympäristössään.

Kansainvälisesti toimivassa Konecranessa kansainväliset standardit ovat olleet erinomaisena tukena Susannan ulostulossa. Muualla sähköliiton työpaikoilla hän on havainnut suuria ongelmia, kuten pelkoa potkuista sateenkaari-identiteetin vuoksi.

Vaikka yhdenvertaisuustyölle on ilmaantunut viime vuosina vakavia uhkatekijöitä, sen suhteen ei ole kuitenkaan syytä vaipua toivottomuuteen, vaan vahvistettava sitä. Tapahtuneista takaiskuista huolimatta lainsäädäntömme on varsin hyvällä tolalla, ja sen peruspilareita tukevat EU-lainsäädäntö ja perustuslain takaama kansalaisten yhdenvertaisuus. Helsinki Pride ja monet muut koulutus- ja konsultointitoimijat antavat tukea mielekkäälle ja lain edellyttämälle monimuotoisuus-, yhdenvertaisuus- ja osallistavuuskehitykselle työpaikoilla – nimitettiinpä sitä sitten millä tahansa kirjainyhdistelmällä.

Yhteiskunnassa on myös syytä vastustaa huolestuttavaa syrjivän ja eriarvoistavan politiikan esiinmarssia. Paneelissa nähtiin tässä suhteessa toivonpilkahduksena presidentti Alexander Stubbin ryhtyminen Helsinki Pride 2025:n suojelijaksi, mikä oli samalla vahva viesti kansakunnan päämieheltä kansalaisille.